Harri Auvinen

Itä-Suomen aluekehitys

Aluekehityksellä tarkoitetaan maakunnan asukkaiden toimeentulon ja hyvinvoinnin edellytysten tukemista. Käytännössä kehitystä tehdään edistämällä yritysten, yhdistyksien ja julkisen puolen toimintamahdollisuuksia. Kehitystyössä kannattaa keskittyä kunkin alueen olemassa olevien vahvuuksien hyödyntämiseen. Panostaminen osaamiseen, kestävään kehitykseen sekä paikallisesti tuotettuun uusiutuvaan energiaan vilkastuttavat alueen elinkeinotoimintaa. Päämääränä on itseään ruokkiva myönteinen kierre.

Suomessa on 70-80 seutukuntaa, mutta vain 20 näistä on kasvavia. Yhdistävä tekijä kasvavilla seutukunnille on rautatie, mikä mahdollistaa ihmisten liikkumisen ja suurten tavaramäärien logistiikan. Tietotyössä runsas vuorovaikutus on välttämätöntä. Tampere ja Helsinki ovat voimakkaassa vuorovaikutuksessa keskenään nopean rautatieyhteyden ansiosta. Kouvola-Kuopio ratayhteyden hitaus on merkittävä haitta Kuopion talousalueelle. Rataa pitää parantaa nopeasti tai harkita jopa Lahti-Heinola-Mikkeli oikoradan rakentamista.

Toinen selittävä tekijä kasvaville seuduille on yliopiston läheisyys, jolla on huomattava merkitys elinkeinoelämälle. Itä-Suomen yliopiston myönteiset vaikutukset Joensuussa ja Kuopiossa eivät rajoitu pelkästään siihen, että nuorten opinahjo on lähellä ja helposti saavutettavissa. Aikuistuva nuori hakee asuinpaikkaansa opiskeluaikanaan ja erikoisosaamista vaativat työpaikat syntyvät usein yliopistokaupunkeihin. Valmistumisen jälkeen paluumuuton edellytys onkin sopivan työpaikan löytyminen itselleen ja puolisolle koulutusta vastaavalta alalta. Tähän haasteeseen kykenee vastaamaan yhä harvempi Suomen seutukunnista, joissa ei ole yliopistoa.

Lisäksi yliopistot helpottavat alueen yrityksiä löytämään osaavaa työvoimaa ja synnyttävät myös itse yrityksiä. Viime vuosina yliopistojen ja korkeakoulujen ympärille onkin syntynyt huomattava määrä cleantech –yrityksiä, joiden liikeidea juontaa juurensa perustutkimuksen yhteydessä tehtyyn keksintöön.
Nuorten yrittäjien jalostaessa keksintöjä eteenpäin syntyy tuotteiden ja palveluiden yhdistelmiä, jotka hyödyttävät laaja-alaisesti Suomen teollisuutta.

Leikkaamalla nuorten koulutuksesta ja osaamisesta, leikkaamme omasta tulevaisuudestamme. Lyhytnäköinen kurjistaminen on lopetettava. Itä-Suomen ja koko Suomen etu on, että raiteisiin, koulutukseen ja perustutkimukseen panostetaan nykyistä enemmän.

Harri Auvinen, TkT, teknologiapäällikkö, kansanedustaehdokas (vihr.), Kuopio
Osmo Soininvaara, VTL, kirjailija, kansanedustaja (vihr.), Helsinki

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Maamme reuna-alueilla on sama kehityssuunta, eli alaspäin.

Toimituksen poiminnat